Lumisen talvimaiseman keskellä näkyy heinäpaali. Kauempana piirtyy talo. Lehmä rouskuttaa heinää. On kuin aika olisi pysähtynyt. Mistään ei voisi arvata, että kymmenet, jopa sadat silmäparit tarkkailevat näkymää.
Kyseessä on suora lähetys Piipposten tilalta. Nyt kuka vain lehmistä kiinnostunut voi mennä Internettiin katsomaan lehmien elämää omin silmin. Kyseessä on lehmälive, tällä hetkellä tiettävästi Suomen ainoa.
Piipposet tunnetaan suosittujen Lehmäleirien maatilan isäntäväkenä. Leireillä pääsee viettämään kesäisin aktiivilomaa maaseudun helmassa. Siellä opetellaan katoavaa kansantaitoa eli lehmänlypsyä käsin, tehdään maatilan töitä ja nautitaan luonnosta. Leirille tulijoita on ympäri Suomen ja jopa ulkomailta asti.
Lehmäleirejä on järjestetty vuodesta 2009 yhteistyössä Maukkulan Mustikkamäen kanssa, jossa leiriläiset majoittuvat ja nauttivat paikallisesta lähiruoasta. Itse maatila sijaitsee Maukkulan kylässä vain kivenheiton päässä Seppälänvaaralla 202 metrin korkeudessa. Sieltä avautuvat näkymät Ilomantsin kirkonkylälle sekä Sonkajan ja Naarvan vaaroille asti.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 12 vuotta ensimmäisestä Lehmäleiristä. Ajatus syntyi, kun kyläläiset kokoontuivat miettimään yhdessä tulevia aktiviteetteja, kuten esimerkiksi lehmien ja vuohien lypsyä, joilla kaupunkilaiset voisivat kiinnostua maalaiskylästä uudella tavalla.
Lopulta kolme yrittäjää Riitta-Miina Piipponen, Maukkulan Mustikkamäen emäntä Anita Timonen ja Eeva Punta saivat yhdessä ajatuksen tällaisten leirien järjestämisestä. Kyyttöjen suojelu on heille tärkeää.
Lehmäleirien tavoitteena onkin suojella kyyttöjä, tehdä niitä tunnetummaksi ja lisätä tietoisuutta harvinaisesta rodusta. Kyyttö on vakiintunut kansan suuhun puhuttaessa itäsuomenkarjasta.
Lehmä tuli taloon
Piipposten tilalta löytyy tällä hetkellä kahdeksan kyyttöä, 50 lammasta, neljä vuohta ja yksi hevonen. Aina heillä ei ole ollut niin paljon eläimiä, eivätkä kyytöt ole olleet aina heidän elämässään. Kaikki sai alkunsa Impistä. Impi oli Piipposten ensimmäinen lehmä, joka tuli taloon. Impin tarina on se, joka kerrotaan ja joka elää vahvasti Riitta-Miinan muistoissa:
– Impin emä Venla oli peräisin Pielisen saaresta, jossa oli täysin kotoperäinen kyyttökanta. Viime hetkellä professori Juha Kantanen onnistui pelastamaan kaksi harvinaista kyyttökarjan lehmää, Venlan ja Huhtinki-hiehon, saarelta – muiden joutuessa teuraaksi omistajan kuoltua. Näistä Venla tuli Ilomantsin maatalousoppilaitokselle, ja tytär Impi päätyi meille.
Siitä lähtien kyytöt ovat olleet osa Piipposten elämää ja niiden suojelu tärkeää. Impi eli lopulta 24-vuotiaaksi ja sai 15 vasikkaa, joista kaikki myytiin pitoon tai pidettiin itsellä.
Rotu on harvinainen. Verrattaessa vaikkapa saimaannorppaan, 1980-1990-lukujen taitteessa kyyttöjä oli jopa vähemmän kuin norppia eli alle sata kappaletta.
Ensin tuli norppalive, nyt lehmälive
WWF on järjestänyt jo muutaman talven ajan huippusuosittua norppaliveä, jossa pääsee seuraamaan saimaannorppien elämää suorana lähetyksenä.
Nyt on lehmäliven vuoro, jonka päätähtinä nähdään harvinaisia kyyttöjä. Vierailevina tähtinä voi bongata hevosen, rusakoita tai jopa ketun.
Lehmälivessä nettikamera välittää suoraa lähetystä vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä. Aamulla lehmät viedään ulos heinäpaalin luokse ja yöksi ne otetaan takaisin sisälle. Jos on kylmä tai muuten huono sää, niitä ei viedä ulos ollenkaan.
Lehmäliven tarkoituksena on tavoittaa kyytöistä kiinnostunut yleisö ympäri Suomen. Siitä se ajatuskin alun perin lähti perheen miettiessä asiaa.
– Ajattelimme, että muistakin kuin meistä olisi mukava seurailla kyyttöjen touhuja!
Monet Lehmäleireille osallistuneet ovat yhteydessä vielä kesän jälkeenkin.
– Leiriläiset lähettelevät jälkikäteen postitse tuttipulloja hylätyille karitsoille. Eläimille lähetellään talvella terveisiä, ja minua pyydetään rapsuttamaan niitä heidän puolestaan, iloitsee Riitta-Miina.
Nyt leiriläisillä ja kaikilla muilla kyytöistä kiinnostuneilla on mahdollisuus kurkkia lehmien kuulumisia. Kamerassa linssiluteina näkyvät Lauha, Hertta, Ruusunnuppu ja Hula Hula. Lähetys alkoi tammikuussa ja se on saanut positiivisen vastaanoton sosiaalisessa mediassa. Tykkäyksiä on satanut ja monet ovat kommentoineet havainnoistaan.
Lehmien lisäksi kamerassa on näkynyt myös Suppu-hevonen. Yöllä lehmiä ei kamerassa näy. Sitä vastoin yöaikaan tarkkasilmäisimmät ovat huomanneet rusakon vilahtavan ja jopa ketun, joka liikkui lehmien ollessa jo sisätiloissa.
Tallentavan kameran ansiosta on mahdollista tarkistaa aikaisempia tapahtumia. Kamera on toiminnassa toistaiseksi, myös kesällä.
– Kesällä tulee olemaan toiminnassa, vaikka lehmät vaeltavat laajemmalla alueella ja menevät metsäänkin, mutta tulevat kyllä näkymään kamerassa, lupaa Riitta-Miina.
Kurkista lehmäliveen!
Asta Jansson